Rovaniemen kaupungin vammaispalveluiden kokonaisselvitys

Down poika lukee

Selvityksen tavoite oli saada luotettava kokonaiskuva Rovaniemen kaupungin vammaispalvelujen tilanteesta ja kehittämistarpeista. Selvityksen näkökulmina käytettiin BCS (balanced scorecard) -viitekehystä, jossa huomioitiin asiakkaiden/omaisten, henkilöstön, prosessien, talouden ja johtamisen näkökulmat.

Rovaniemen kaupungin vammaispalveluiden selvityksessä käytetyt menetelmät 

  • Kyselyt vammaispalveluasiakkaille, vammaisneuvostolle, Rovaniemen vammaispalvelujen henkilöstölle ja yksityisten palvelujen tarjoajien esimiehille
  • Asiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointi
  • Palvelusuunnitelmien läpikäynti sosiaalityöntekijöiden kanssa
  • Työpajatoiminta.

Selvityksessä tuotettiin nykytilatietoa

  1. Myönnettyjen palvelujen määrästä ja laadusta suhteessa asiakkaan tarpeisiin ja toimintakykyyn
  2. Palvelusuunnitelmien laadusta
  3. Palvelutarpeen arvioinnista / palvelujen myöntämisen kriteereistä
  4. Prosessien sujuvuudesta (esim. palvelujen myöntäminen)
  5. Lainsäädännön mukaisten palvelujen toteutumisesta
  6. Palvelujen tasavertaisesta kohdentumisesta
  7. Myönnettyjen palvelujen kustannuksista / kustannustietoisuudesta
  8. Johtamisesta / esimiestyöstä / työilmapiiristä / työyhteisötaidoista / osaamisesta
  9. Yhteistyöstä kaupungin vammaispalvelujen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa
  10. Vammaispalvelujen mahdollisista kehittämistarpeista

Selvityksessä nousi esiin yhdessä tunnistettuja jatkokehittämistarpeita liittyen henkilökohtaisen avun arviointimenetelmän ja yhdenmukaisen mittariston käyttöönottoon sekä tehtävänkuvien ja palvelusuunnitelmien ajan tasalla pitämiseen. Tärkeäksi koettiin myös yhteistyön parantuminen erityisryhmien asumispalvelujen kanssa, henkilöstölle kirjallisten työohjeiden saaminen sekä ajan saaminen/järjestäminen asiakastyölle, jolloin palveluihin hakemiseen liittyvät päätökset saadaan ripeästi käsittelyyn. Niiden lisäksi ostopalveluiden valvonnan kehittäminen koettiin tärkeäksi kaupungin näkökulmasta.

Selvitys tehtiin syksyllä 2018.