Sosiaalihuollon asiakasryhmittelyn kehittämishanke: kirjaamisessa haasteita  

Sosiaalihuollon asiaasryhmittely

Sosiaalihuollon asiakasryhmittelyn kehittämishankkeessa tunnistettiin sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyviä haasteita.

Hanke käynnistettiin, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden palvelupolun kuvaukseen saataisiin enemmän ja kattavampaa tietoa sosiaalihuollon palveluja käyttävien asiakkaiden palvelujen käytöstä, palveluntarpeesta ja kustannuksista sekä palveluntuottajien tavoista toimia. Kohderyhmänä olivat iäkkäiden sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelut.

Sosiaalihuollon asiakasryhmittelyn kehittämishanke vuosille 2017-2019 toteutettiin yhdessä Kehitystyössä Etelä-Savon sosiaali- ja terveysyhtymän (Essote), Heinolan kaupungin, Loviisan kaupungin, Lääkäriliiton, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY), Suomen Kuntaliitto ry:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa.  

Hanke oli osa FCG Konsultointi Oy:n, Suomen Kuntaliitto ry:n ja alan toimijoiden yhteistyössä kehittämää FinDRG-järjestelmää. Hankkeen tehtävänä oli tuoda FinDRG-järjestelmään uutena kokonaisuutena sosiaalihuollon asiakasryhmittely- ja tuotteistusjärjestelmä.  

Hankkeessa kävi lmi, että sosiaalihuollon alueelta on saatavilla tällä hetkellä niukasti vertailtavaa ja yhtenäisin periaattein tuotettua tietoa asiakasryhmittelyn ja tuotteistuksen perustaksi. Toisaalta hankkeen myötä saatiin kuvattua sosiaalihuollon kirjaamisen käytänteiden sekä tiedon tuottamisen ja sen hyödyntämisen nykytila.  

Hankkeen keskeisimmät tulokset ovat:   

  • Alueiden välillä on eroja organisaatiorakenteissa ja palvelujen tuottamistavoissa.  
  • Kirjaamiskäytänteissä on eroja. Eroja voi esiintyä sekä organisaation sisällä, esimerkiksi eri yksiköiden välillä, ja organisaatioiden välillä.  
  • Alueilla on käytössä useita erilaisia tietojärjestelmiä, jotka tuovat haasteita kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseen ja toisaalta niiden vertailtavuuteen.
  • Tietojen/aineiston tuottaminen ja hyödyntäminen on puutteellista.  '
  • Toimintakyvyn ja avuntarpeen mittarien hyödyntäminen toiminnan ohjauksen välineenä on vähäistä.  
  • Kansallisesti ollaan menossa kohti yhdenmukaista ja vertailtavaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietoa, mutta tämä vaatii systemaattista ja ripeää työtä.