Ei mutua mielenterveystyöhön

Meille mielenterveystyön ammattilaisille painotetaan jo koulutuksemme alkumetreillä yhteistyösuhteen merkitystä asiakastyössä.
 

Yhteistyösuhde on aina olemassa asiakkaan kanssa riippumatta siitä, mitä palveluita hän tarvitsee. Ammatillinen yhteistyösuhde edellyttää työntekijältä eettisesti, tiedollisesti ja taidollisesti myös ammatillista työskentelyä.

Olen vuosien saatossa törmännyt useasti ilmiöön, jossa tulkitaan asiakkaaseen liittyviä asioita, tilanteita tai tapahtumia. Selitetään, miksi asiakas reagoi, toimii tai käyttäytyy tietyllä tavalla. Tuloksena syntyy joukko oletuksia ja käsityksiä, jotka eivät välttämättä perustu todellisuuteen. Tällainen tieto - se kuuluisa mutu - korvaa välillä faktat.

Mistä syntyy tarve mutulle? Onko meidän ammattialaisten vaikea sietää keinottomuutta ja epätietosuutta tiettyjen ilmiöiden suhteen? Ihminen tulee huomioida yksilönä tarpeineen, heikkouksineen ja vahvuuksineen. Mutu on epäluotettavaa tietoa ja sitä ei pidä käyttää päätöksenteossa tai edes arjen työssä. Työnohjaus tarjoaa tilaisuuden hyödyntää mutu-tiedon käyttöä, sillä siinä on mahdollisuus tarkastella työhön sekä asiakkaaseen liittyviä asioita ja ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Yhteistyösuhteessa pyritään löytämään tasapaino työntekijän ja asiakkaan välillä, jotta aito kohtaaminen onnistuu ja vuorovaikutus syntyy. Hyvän yhteistyösuhteen rakentaminen vaatii aikaa ja luottamusta. Työntekijän on pystyttävä olemaan määrittelemättä asioita asiakkaan puolesta, vaan hänen tulisi tukea asiakasta itseään tuomaan esiin ajatuksiaan, kokemuksiaan ja tapaansa toimia. Menetelmiä on useita.

Mutu ei kuulu päätöksentekoon. Käytössämme on erilaisia työmenetelmiä ja mittareita, joilla voimme arvioida esimerkiksi asiakkaan toimintakykyä ja avuntarvetta. Jatkuvan arvioinnin tuloksena saamme lisäksi esiin muutokset, jotka asiakkaan tilanteessa ja tuentarpeessa tapahtuvat.